Jatkuva matala muokkaus voi luoda kyntöanturan kaltaisia tiivistymiä maahan. Tämän johdosta muokkausmentelmää vaihdellaankin vuodesta toiseen kevytmuokkaukseen keskittyneissä viljelyjärjestelmissä. Tällöin syvempiä muokkauksia suoritetaan ennen tiivistymille herkkiä viljelykasveja, kuten öljykasvit, herneet ja sokerijuurikkaat. Kevyemmillä mailla ei useimmiten ole yhtä hyvää rakennetta kuin savimailla, ja ne vaativat näin ollen syvemmän muokkauksen satotason säilyttämiseksi.
Olkilevitteiset taudit on luonnollisesti huomioitava kevennetyssä muokkauksessa. Tämän johdosta hyvä kasvukierto on nähtävä perusedellytyksenä tässä järjestelmässä onnistumiselle.
Jääntivilja on toinen suuri ongelma kevennetyssä muokkauksessa. hyvissä olosuhteissa tämä voidaan ratkaista mekaanisella muokkauksella, mutta kosteissa olosuhteissa on ongelmaa haastava hallita ilman kemiallista torjuntaa. Tässäkin kasvukierto on tärkeässä asemassa. Etanat voivat olla ongelma kevennetyssä muokkauksessa, kun ajokertoja on vähemmän, jonka johdosta pintamaan rakenne on karkeampi. Etanapyydyksiä tulee käyttää etenkin herkemmillä viljelykasveilla, kuten rapsilla.
Kevennetty muokkaus toimii yleisesti paremmin kuivemmissa oloissa, mutta kosteissa olosuhteissa tulee haasteita sekä muokkaustuloksen että rikkojen ja jääntiviljan torjunnan kannalta.
Read more
